
Ostin Kindleen tämän mielenkiintoisen kybernetiikan kirjan, jonka on kirjoittanut Norbert Wiener.
Olen sivulla 10/309.
Doug Hillin esipuhe
Doug kertoo, miten Cybernetic-kirja on uudelleenjulkaistu kaksi kertaa vuoden 1948 ensijulkaisunsa jälkeen. Vuoden 1965 New York Times -lehti ylistää Wienerin kirjaa tuoden samalla esiin Wienerin esittämät varoitukset tietokoneteknologian potentiaalisista vaaroista. Kybernetiikan kehittäjien ideoiden aikaansaamia tekniikoita voisi käyttää sekä pahaan että hyvään.
Doug mainitsee esimerkkinä, miten nykymaailmassa automaatio vaikuttaa työllisyyteen. Esimerkiksi lehdissä on varoiteltu jo monina vuosina, miten tekoälyn ja robotiikan kehittyminen muodostaa selvän uhkan työpaikkojen määrille. Joidenkin ennusteiden mukaan jopa yli puolet työpaikoista voi korvautua. MIT:in ekonomistit Erik Brynjolfsson ja Andrew McAfee ovat puhuneet ”Toisesta koneajasta”. Ensimmäinen koneaika viittaa Teolliseen vallankumoukseen, jolloin koneet tekivät ihmisen lihastyöstä melkeinpä tarpeettomia. Toinen koneaika voisi tehdä jotain samaa ihmisen aivotyölle.
Toinen Wienerin tekemä ennuste koski kommunikointiteknologian vaikutusta demokratiaan. Kybernetiikan teorian perusteet pohjautuvat lähetettyihin viesteihin eli informaatioon ja saatuihin viesteihin eli palautteeseen. Koneen, organismin tai yhteisön toiminnallisuus on riippuvainen näiden viestien laadusta. Homeostaasin tila saavutetaan oikealla informaationvaihdolla. Korruptoitunut informaatio, joka johtuu monenlaisesta melusta, johtaa päinvastaiseen tilaan. Kirjassaan Wiener sanoo aikansa massamedialla olevan suuren antihomeostaattinen vaikutuksen moderniin yhteisöön. Tästä olisi voitu ottaa oppia miljardeja käyttäjiä sisältävien sosiaalisen median yhteisöjä luotaessa. Oikea yhteisö on mahdollista vain siellä, missä on homeostaattista informaatiota. Esimerkkinä mainitaan somealgoritmi, joka levittää henkirikosvideoita yhtä tehokkaasti kuin häävideoita!
Doug tuo esiin Wienerin automaatioon liittyvistä varoituksista myös nopeuden käsitteen. Wiener oli 1960-luvun Science-lehden esseessä todennut, miten ihmisen hidas toiminta estää koneiden tehokkaan hallinnan. Vaarana mainitaan vihamielisten hakkereiden kohdistamat hyökkäykset paitsi äänestysjärjestelmiä myös sähköverkkoja kohtaan. Pörssit toimivat nykyään millisekuntien aikaskaalassa, mutta ihminen reagoi minuuttien aikaskaalassa.